Kaupungin ilmasto- ja ympäristötyön eteneminen vuodelta 2023 on koottu resurssiviisauden seurantaraporttiin 

Resurssiviisas Järvenpää -tiekartan seurantaraportti vuodelta 2023 on julkaistu. Raporttiin on koottu tietoa siitä, miten resurssiviisaustavoitteita edistävät toimet ovat edenneet edellisen vuoden aikana. Lisäksi raportissa esitellään tavoitteiden edistymistä kuvaavia mittareita sekä konkreettisia esimerkkejä kaupungin ilmasto- ja ympäristötyöstä. 

Järvenpään resurssiviisaustavoitteina on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä päästötön, jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki viimeistään vuonna 2050. Vuonna 2019 hyväksytyssä Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa on määritelty toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, joiden avulla kaupunki pyrkii omassa toiminnassaan sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistämään näiden tavoitteiden saavuttamista. Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteet on jäsennelty neljään teemaan: kaupunkirakenne ja liikkuminen; energia, materiaalit ja kulutus, ympäristön tila sekä tietoisuus ja yhteistyö. 

Resurssiviisauden tiekartan toteuttamista tarkentavien palvelualuekohtaisten toteutussuunnitelmien vuonna 2020 alkanut ensimmäinen toteutuskausi tuli päätökseen vuoden 2023 lopussa. Vuosien 2020–2023 aikana monesta toimesta tuli jo vakiintuneita toimintatapoja ja kertaluontoisia toimia saatiin valmiiksi. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaan osa eteni vain osin, tai eri tavalla, kuin alun perin oli ajateltu. Kokonaisuudessaan toteutussuunnitelmissa osoitetut toimenpiteet toteutuivat kauden aikana pääosin hyvin ja suunnitellun aikataulun mukaisesti.  

Järvenpään päästökehitys jatkuu tasaisena  

Järvenpään alueelliset kasvihuonekaasupäästöt olivat ilman teollisuutta vuonna 2022 99,7 kt CO2-ekvivalenttia ja vuonna 2021 101,4 CO2-ekv. Vuonna 2022 päästöt laskivat 2 % vuoteen 2021 verrattuna, kun muissa laskentaan osallistuneissa kunnissa päästöt laskivat keskimäärin 4 %.  Vuonna 2023 alueelliset päästöt olivat ennakkotiedon mukaan 93,8 kt CO2-ekv.  

Tiedot perustuvat vuosittain julkaistavaan CO2-raporttiin, jossa tarkastellaan kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten lämmityksestä (sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämpö ja erillislämmitys), tieliikenteestä, maataloudesta sekä jätehuollosta aiheutuvia päästöjä. Näiden päästöjen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös rakentamisesta, kulutuksesta ja maankäytön muutoksesta aiheutuviin päästöihin, joista saadaan tietoa kulutuksen päästölaskennasta.  

Hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti Järvenpään alueellisten päästöjen tulisi olla enintään 40 kt CO2-ekv vuonna 2035, ja nämä päästöt tulisi kompensoida ensisijaisesti Järvenpään alueella esimerkiksi hiilinieluja kasvattamalla. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen jälkeen työ päästöjen vähentämiseksi jatkuu kohti päästöttömyystavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Työtä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan erityisesti tieliikenteessä, öljylämmityksestä luopumisessa ja jätehuollossa. 

Kuvateksti: Järvenpään alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 2008–2023 ilman teollisuuden päästöjä ja hiilineutraaliustavoitteen mukainen päästötavoite 40 kt CO2-ekv vuodelle 2035. Vuoden 2023 päästötiedot ovat ennakkotietoja. Tiedot perustuvat Järvenpään CO2-raporttiin 2024.  

Tarkemmin Järvenpään päästökehityksestä voit lukea aiemmin keväällä ilmestyneestä tiedotteesta.  

Asemanseutuihin tukeutuvaa, vihreää kaupunkirakennetta ja kestävää liikkumista  

Kestävän kaupunkirakenne mahdollistaa lyhyet liikkumisetäisyydet, jotka kannustavat lihasvoimin liikkumiseen. Tiivis rakenne ehkäisee rakentamisen hajautumista ja raideasemiin tukeutuminen luo olosuhteet junayhteyksien hyödyntämiselle. Vuonna 2023 laadittiin Ainolan aseman lähellä sijaitsevalle Ristinummen alueelle yleissuunnitelma, joka tarkentaa yleiskaavaa ja ohjaa alueen tulevaa asemakaavasuunnittelua. Yleissuunnitelmassa näkyvät vaivattomat yhteydet keskustan palveluihin ja Tuusulanjärvelle, sekä viherympäristön laatu ja kestäviä elämäntapoja tukevat ratkaisut.  

Ilmastokestävässä kaupunkirakenteessa on myös vihreyttä. Järvenpää oli mukana kehittämässä kaupunkivihreän ratkaisuja tiivistyviin kaupunkeihin ympäristöministeriön koordinoimassa haastekimpputyössä. Työssä pohdittiin muun muassa vihreän lisäämistä taskupuistojen avulla. Haastekimpussa kehitettyjä ratkaisuja tullaan hyödyntämään ‘Kehittyvä keskusta’ -visiotyössä. 

Vähähiilistä energiaa ja materiaaleja sekä ruokahävikin välttämistä 

Kaupunki voi edistää energian, materiaalien ja kulutuksen resurssiviisautta niin omassa toiminnassaan, kuin esimerkiksi rakentamisen ohjaamisessa. Anni-tädin kylän asuinalueen kehittämisessä alueen resurssiviisautta edistettiin valitsemalla vähähiilisiä kohteita suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa. Jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden ja vähäpäästöisyyden edistämiseksi järjestettiin öljylämmityksestä luopumisen neuvontatilaisuus Järvenpää-talolla. Tilaisuuteen kokoontui noin 70 kuulijaa. Ruokaketjun kestävyyttä taas edistettiin myymällä Myllytien toimintakeskuksen ylijäämäruokaa ResQ Club –sovelluksessa. Näin pystyttiin vähentämään ruokahävikin syntyä.  

Arvokkaiden lehtokohteiden suojelua ja monimuotoisuutta rakennettuun viherympäristöön  

Kaupunki suojeli arvokkaita luontokohteita perustamalla kolme uutta luonnonsuojelualuetta: Isokydön purolaakson lehto, Vanhankylän niemen jalopuulehto sekä Haarajoen jokivarsilehto. Luontoalueiden vaalimisen lisäksi myös rakennetun viherympäristön luontoarvoja voidaan kehittää.  Kaupunkitekniikan suunnittelussa ja ylläpidossa pyrittiin lisäämään kaupunkiluonnon elinvoimaa ja monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä lahopuuta puistoihin sekä muuttamalla nurmikoita niityiksi.  

Maapuu Rantapuistossa. Kuva: Järvenpään kaupunki.

Ilmasto- ja ympäristötyön kehittämistyötä ja yhteistyötä kaupunkilaisten kanssa 

Kaupungin resurssiviisauden tiekartan toimenpiteitä tarkentavien toteutussuunnitelmien päivitystyö aloitettiin syksyllä 2023. Päivitystyössä toimenpidekokonaisuuksia ajantasaistetaan resurssiviisauden tiekartan, Järvenpäästrategian 2030 ja ensimmäisen toteutussuunnitelmakauden oppien pohjalta. Ilmastotoimien vauhdittamiseksi marraskuussa käynnistettiin lisäksi ympäristöministeriön rahoittama ilmastoviisaan johtamisen ja suunnittelun hanke, jossa pyritään vahvistamaan ilmastotavoitteiden johtamista sekä etsimään ilmastoviisaimpia ratkaisuja kehittyvän keskustan visiotyössä.  

Kestävät elämäntavat olivat keväällä esillä kestävien elämäntapojen messuilla, missä yritys- ja yhdistystoimijat esittelivät ratkaisuja ympäristöystävällisempään arkeen. Messuilla lanseerattiin myös kestävien elämäntapojen kiihdyttämö, johon osallistuneet järvenpääläiset kotitaloudet saivat tukea ja tietoa oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kesäkuussa Seppäläntalolla järjestettiin kestävän Järvenpään kehittämistilaisuus. 

Työ kohti hiilineutraalia, jätteetöntä ja kestävän kulutuksen kaupunkia jatkuu 

Resurssiviisauden seurantatyössä on noussut tarve vahvistaa määrätietoisia ja vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi, ilmastopäästöjen vähentämiseksi, luonnonvarojen kulutuksen kohtuullistamiseksi ja kiertotalouden toimintatapojen edistämiseksi. Näitä teemoja tullaan erityisesti kehittämään resurssiviisaustyössä jatkossa.  

Resurssiviisauden seurantaraportti 2023

Järvenpään Ympäristövahti-palvelu


Katso myös: 

Asukkaiden ympäristökyselyn tulokset on julkaistu | Järvenpää (jarvenpaa.fi) 

Resurssiviisaus | Järvenpää (jarvenpaa.fi) 

Jaa juttu: