A
Usein kysyttyä
Sivulta löytyy vastauksia vesilaitokselle usein esitettyihin kysymyksiin.
Vesi
1. Mikä on vesijohtoveden kovuus?
- kovuus on 3,5-3,7 °dH
- talousvesi on pehmeää
2. Mikä on veden pH-arvo eli happamuus?
- pH-arvo on n. 7,7
- vesi on lievästi emäksistä
- normaali pH-arvo on 7
3. Kuinka paljon pesuainetta tulisi kodinkoneissa käyttää?
- pesukoneiden ohjekirjoista löytyy ohjeet pesuaineen annosteluun eri kovuusasteille ja pH-arvoille
- ohjeet ovat konekohtaisia, yleispätevänä neuvona on kuitenkin, että pehmeä vesi pesee pienemmällä pesuainemäärällä kuin kova tai keskikova vesi
- Järvenpäässä talousvesi on pehmeää (3,5-3,7°dH) ja lievästi emäksistä (pH n. 7,7)
4. Paljonko fluoria on Järvenpään vesijohtovedessä?
- erittäin vähän eli noin 0,1 mg/litra
- vesi ei sisällä fluoria niin paljon, että se olisi merkittävä lisä ihmiselle
5. Miksi vesi on joskus harmaan sameaa?
- harmaus tai maitomainen sameus vedessä on ilmaa
- vesilasissa vesi kirkastuu alhaalta alkaen parissa minuutissa
- ilmiö on luonnollinen ja vaaraton
- jos sameus painuu lasin pohjalle on kyseessä jokin muu häiriö
6. Miksi vesi näyttää joskus ruosteiselta (ruskealta)?
- syynä on yleensä joko yleisestä tai kiinteistön omasta vesijohtoverkosta peräisin olevien kerrostumien (rauta ja mangaani) irtoaminen
- irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta
- veden palautumista normaaliksi nopeuttaa veden juoksuttaminen kiinteistön hanoista
- haitta ei ole terveydelle vaarallinen, mutta veden juomista ja pyykin pesua on hyvä välttää kunnes veden laatu on palautunut normaaliksi
- jos vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen veden juoksutuksen jälkeen, ota yhteyttä vesilaitokseen numeroon 040 315 2465
7. Mitä tehdä jos vettä ei tule?
- tarkista onko tonttijohdossa tai vesimittarissa vikaa (esim. jäässä)
- tarkista onko vedenjakelun keskeytyksestä ilmoitettu laitoksen sivuilla tai kaupungin etusivulla, postilaatikkoon jaetulla ilmoituksella tai taloyhtiön ilmoitustaululla
- taloyhtiössä kannattaa tarkistaa isännöitsijältä onko esim. huoltotöiden takia vedenjakelu katkaistu
- tarvittaessa ota yhteyttä vesilaitokseen
- työaiakana numeroon 040 315 2465
- muina aikoina numeroon 040 315 3017
- kiinteistön omissa ongelmissa ota yhteyttä lvi-liikkeeseen tai kiinteistöhuoltoyhtiöön
- Motivan tutkimuksen mukaan tyypillinen vedenkulutus vuorokaudessa on 90-270 litraa/asukas
- keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 litraa/vrk
- vuonna 2017 järvenpääläisten keskimääräinen vedenkulutus oli 163 litraa/vrk/asukas
Jätevesi
1. Saako ruoantähteitä laittaa viemäriin?
- ei saa, WC-pönttö ei ole roskis
- viemäri on tarkoitettu vain jäteveden kuljettamiseen eikä sinne saa laittaa mitään kiinteää jätettä, koska ne saattavat tukkia viemärin
- suuren ongelman aiheuttavat ruokien sisältämät rasvat, jotka viemäriin jouduttuaan jähmettyvät putken sisäpinnalle
- rasvat tulee hävittää normaalin jätehuollon jätteiden mukana
- tukoksia aiheuttavat myös vääränlaatuinen vessapaperi (paperi, joka ei liukene vedessä), terveyssiteet, vanutupot, vaipat, lelut ja yleensä jätteet, jotka kuuluu hävittää kuivajätteen mukana
2. Mitä tehdä jos viemäri ei vedä?
- jos tukkeuma on kiinteistön omissa laitteissa tai omassa tonttiviemärissa, ota yhteys putkiliikkeeseen tai yritykseen, joka tarjoaa loka-autopalveluja
- jos epäilet, että viemäritukos on laitoksen putkissa, ota yhteyttä vesilaitokseen
- työaikana numeroon 040 315 2033
- muina aikoina numeroon 040 315 3017
Vesilaskutus
- talousvesi 1,46 €/m³
- jätevesi 2,39 €/m³
- lisäksi laskutetaan perusmaksu, joka määräytyy vesimittarin koon ja liitettyjen palveluiden mukaan
- omakotitalon perusmaksu, kun kiinteistö on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon
- vesi 5,82 €/kk
- jätevesi 5,82 €/kk
- mittarikoko 0-21 mm
- hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %
- hinnat 1.4.2014 alkaen
2. Kuinka usein vesilasku tulee ja mihin se perustuu?
- vesilaskut lähetetään pienkuluttajille 4 kertaa vuodessa pääsääntöisesti kolmen kuukauden välein
- suurkuluttajat (kerrostalot, isot rivitalot, teollisuuslaitokset yms.) laskutetaan kuukausittain
- laskutus perustuu kiinteistön käyttämään vesimäärään, joka mitataan laitoksen vesimittarilla
- myös jäteveden laskutus perustuu kulutettuun vesimäärään
3. Onko taloyhtiöillä saman suuruinen vesimaksu?
- vesilaitos laskuttaa taloyhtiöiltä samansuuruisen vesi- ja jätevesimaksun kuin yksityisasiakkailta
- talousvesi 1,46 €/m³
- jätevesi 2,39 €/m³
- taloyhtiö perii asukkailta käyttömaksut taloyhtiössä sovitulla tavalla
- vesi- ja jätevesimaksun lisäksi kiinteistöltä laskutetaan perusmaksu
- perusmaksu määräytyy laitoksen kiinteistöön asentaman vesimittarin koon ja liitettyjen palveluiden mukaan
4. Laskutetaanko hukkaan vuotaneesta vedestä?
- myös hukkaan vuotaneesta vedestä laskutetaan normaalin taksan mukainen maksu
- myös jäteveden osalta, jos vuotovesi on mennyt viemäriin
- vuositasolla vuotavasta hanasta voi kertyä yli 100 euron lasku ja valuvasta WC-pöntöstä jopa tuhansien eurojen lasku
- muutama esimerkki vuotavan veden määrästä:
- tiheä tippavuoto, vuotokohdan koko ompelulangan paksuus, vuotava vesimäärä 30 m³/vuosi
- ohut vesivuoto, vuotokohdan koko parsinneulan paksuus, vuotava vesimäärä 300 m³/vuosi
- WC-pöntön jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuus, vuotava vesimäärä 3000 m³/vuosi
Vesimittarit
1. Miksi vesimittarin sisällä on vettä ja/tai ilmakupla?
- vesimittarin asennuksen jälkeen näkyy mittarin lasin sisällä useasti ilmakupla ja vettä
- vettä mittarin sisällä on aina, mutta näkyvä ilmakupla poistuu ajan myötä mittarin sisältä
2. Kuinka usein vesimittari vaihdetaan?
- vesimittarin vaihtoväli on mitoitettu mittarin koon mukaan
- esimerkiksi omakotitalon (koko 20 mm) vesimittari vaihdetaan 8-10 vuoden välein
- suurkuluttajien mittareiden vaihtoväli on 5-6 vuotta
- normaali huoltovaihto tehdään yleensä veloituksetta
- rikkoutuneen (esim. jäätyneen) mittarin vaihdosta laskutetaan palvelumaksuhinnaston mukaisesti vaurioitunut mittari ja asennustyöt
- jos vaihdon yhteydessä joudutaan uusimaan venttiilejä ja putkiosia, laskutetaan osat ja asennustyö palvelumaksuhinnaston mukaan
3. Mikä on vesimittarin virhemarginaali?
- vesimittarit kuuluvat vakauslainsäädännön piiriin, mittareiden virhe saa olla ±5 %
Verkostoon liittyminen
1. Mitä maksuja liittymisestä laskutetaan?
- rakennusluvan kerrosalan mukainen liittymismaksu, joka oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon
- kvv-kuvien käsittely ja katselmukset
- tonttijohtojen rakentamiskulut työtuntien ja tarvikkeiden mukaisesti
- vesimittarin asennus mittarikoon perusteella
- tonttijohtoliittymät tontin rajalle mikäli ne on kaupungin toimesta rakennettu tontin rajalle
- kaivutyöt, myös katualueella, suorittaa liittyjä kustannuksellaan
2. Kuinka liittymismaksun kerrosala määräytyy?
- vesilaitos käyttää liittymismaksun laskennassa rakennusluvan mukaista kerrosalaa
- kerrosalaan lasketaan kaikki tontilla olevat rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä
3. Laskutetaanko laajennuksesta liittymismaksu?
- pientalojen (omakotitalo ja paritalo) laajennuksista laskutetaan lisäliittymismaksu
- jos kerrosalan muutos on vähintään 10 %
- kerrosala laajennuksen jälkeen siirtyy ylempään maksuluokkaan
- lisäliittymismaksua laskutetaan maksuluokkien erotuksen määrä
- muiden kiinteistöjen laajennuksista laskutetaan lisäliittymismaksu
- jos kerrosalan muutos on vähintään 10 %
- lisäliittymismaksu laskutetaan laajennuksen neliöiden mukaan kiinteistötyypin mukaisella liittymismaksun kaavalla
- liittymiskohta on vesilaitoksen runkolinjassa tai runkolinjakaivossa