A

Kaislat toi luonnon yllättävään ympäristöön

18.06.2020

Järvenpään Puistotien ja Poikkitien kiertoliittymään on kuin huomaamatta kohonnut kaislajärvi.

Kaislat_havainnekuva

Kaislat-havainnekuva. Kuva: Kim Jotuni

Materiaaliteknisesti Kaislat on laaja muodostelma ruostumatonta terästä vilkkaan liikenteen solmukohdassa. Kolme ruovikkoa, kaksitoista lehteä, korkeudeltaan kolmimetrisiä.
Mutta katsotaanpa uudestaan. Elementit elävät, eivät vastakkaisina, vaan piirteitä sotkien. Kova onkin pehmeää. Ja vaikka jokainen kaislarykelmä on yksilö, on perusmuotokieli sama. Yksittäistä kaislaa halkovat reiät, joissa on tilaa valon leikkiä.

– Reikien paikat ja värit vaihtuvat, työmaalle tullut kuvanveistäjä Kim Jotuni kertoo.

Tapaamme Jotunin kanssa kesäkuisena iltapäivänä, jolloin ympyrään kaislojen luo juuri tuodaan kauhakuormittain luonnonkiviä. Vielä on mahdotonta nähdä, miltä teos näyttää aivan valmiina. Teos muuttuu myös syksyn hämärässä, kun kaislojen sisällä olevat valot sytytetään.

Suunnittelu vei aikaa

– Sain kuulla projektista viime vuoden alussa, mutta varsinaisesti pääsin työstämään teosta vuodenvaihteessa. Olen itse suunnitellut ja mallintanut kaislat, tukirakenteet sekä perustukset. Suunnitteluvaihe oli haasteellinen ja kesti yli vuoden. Kaislojen kestävyydellä oli tietyt vaatimukset, jotka piti sovittaa esteettisesti yhteen. Jotuni ehti mallintaa kaislat ja niiden tukirakenteet kymmenen kertaa ennen kuin haasteet oli ratkottu.

Tilaus teokseen tulivat kaupungilta. Mukana olivat alussa kaupunkisuunnittelun suunnittelupäällikkö Tia Salminen ja Järvenpään Taidemuseon johtaja Hanna Nikander. Kaupunki halusi kaupunkilaiset suunnittelijoiksi ja oli jo aiemmin kysynyt lasten ja nuorten toiveita teokselle. Ja kyllähän niitä oli saatukin. Lapset toivoivat eläimiä, joulukuusia, joku Muumia.
Jotuni sai käyttöönsä lapsilta kerätyn aineiston ja ideat, joihin suunnitelman piti pohjautua.

– Lasten piirustuksissa toistuivat kasvit, värit ja valot. Mutten halunnut suoraan lähteä tekemään mitään niiden pohjalta. Poimin kaikista näkemyksistä perusajatuksen.
Tuusulanjärvi oli ensimmäinen asia, johon Jotuni tarttui. Hän halusi mukaan järviluonnon, veistoksellisuuden, onttouden, valot. Tärkeää oli saada kulmikkuus ja pehmeys vaihtelemaan keskenään.

Kim_Jotuni_2020

Kim Jotuni kesäkuussa taideteoksensa edessä.

Kaisloissa on viittä väriä, kolmea eri vihreän sävyä, joita on taitettu valkoisella.

– Mattapintaiset värit valitsin, koska arvelin niiden miellyttävän lapsia. Itsellänikin on kaksi lasta, joten en halunnut mitään kiiltävää tai hyökkäävää. Värimaailma sai keväisen luonnon lisäksi inspiraatiota lasten visuaalisesta maailmasta, kuten animaatiosta ja piirretyistä.

Jotunin taidetta tulossa Taidemuseoon

Liikenneympyrä

Kaislat saavat luonnonkivikehyksen.

Vuoden alussa kaupunki järjesti Jotunille työtilat Seutulantien varikolta ja viime talvi kului yksin työhuoneella hitsatessa. Hitasusta oli paljon ja siinä riitti opeteltavaa. Yhden kaislan hitsaus ja hionta ottivat noin puolitoista viikkoa.

Kim Jotuni on tullut tunnetuksi puun muotoilijana, jonka käsistä on maailmalle lentänyt muun muassa Kinnarin uuden koulun aulan lintuparvi.

– Nyt on alkanut enemmän kiinnostaa kulmikas muotokieli, ja siihen metalli taipuu puuta paremmin. Olen jonkun verran työstänyt kiveä ja metallia sekä tehnyt metallivaluja. Tämä oli ensimmäinen isompi terästyö. Aluksi mietin muitakin materiaaleja, mutta kestävyyden kannalta tämä oli turvallisuuskysymys.

Kun kaislat on viimein vapautettu Suomen kesään, on hyvä aika käydä katsomassa omin silmin, miltä näyttää Järvenpään uusin maamerkki. Jotunin ja kahden muun nykytaitelijan taiteeseen voi tutustua myös Järvenpään Taidemuseossa marraskuun alussa Kiertokulku-näyttelyssä.

Takaisin