Talousarvio ja taloussuunnitelma

Talousarvio eli budjetti on kaupungin toimintaa ja taloudenhoitoa koskeva suunnitelma.

Kaupunginvaltuusto vahvistaa vuosittain talousarvion ja taloussuunnitelman. Se hyväksytään yleensä marraskuun puolessa välissä ennen uuden talousarviokauden alkua. 

Talousarvion laatimisessa keskeisenä ohjeena toimii valtuustokauden strategia. Kaupunginvaltuutetut vaikuttavat strategian ja talousarvion kautta kaikkiin kaupungissa tapahtuviin asioihin. Taloussuunnitelma kattaa varsinaisen talousarviovuoden ja seuraavien kolmen vuoden taloussuunnitelmat. 

Kuntalain mukaisesti talousarvioon sisällytetään tarvittavat määrärahat ja tulot sekä osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen, joko veroilla, valtionosuuksilla, toimintatuotoilla tai lainalla. Talousarvio on jaettu useisiin osiin, kuten käyttötalous, investoinnit, tuloslaskelma ja rahoitus.

Tiivistetysti talousarvio esittelee: 

• mihin kaupunki suunnittelee käyttävänsä varoja. 
• kuinka paljon suunnitellut hankkeet arviolta maksavat ja  
• miten kaupunki aikoo rahoittaa toteutettavat hankkeet. 

Talousarvio 2025 

Järvenpään kaupunginjohtajan budjettiesitys esiteltiin kaupunginhallituksessa 14.10.2024. Kaupunginhallitus antoi budjettiesityksensä kaupunginvaltuustolle 28.10.2024, ja kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta 11.11.2024.   

Menokasvun hillintä on vuoden 2025 talousarvion keskeinen painopiste. Ennusteiden mukaan Järvenpään väestön kasvu jatkuu, mikä lisää painetta palveluiden tuottamiselle ja infrastruktuurin kehittämiselle. Kaupunki toteuttaa tärkeitä investointeja, kuten Järvenpään Yhteiskoulun 2. vaiheen sekä useita kunnallistekniikan ja vesihuollon hankkeita, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta. Vaikka Suomen talouden taantuma näyttää taittuvan, sen myönteiset vaikutukset kuntatalouteen näkyvät vasta viiveellä. Tästä huolimatta Järvenpää jatkaa talouden sopeutustoimia varmistaakseen palvelujen tuottamisen ja kaupungin kestävän kehityksen. 

Järvenpään tunnusluvut 2025

Asukkaita yhteensä: 46 895 
Tuloveroprosentti: 7,6 %  
Järvenpään asukkaat ja yritykset maksavat kaupungille veroja vuonna 2025 yhteensä 121,2 milj. €  

Verorahojen käyttö 

Vuoden 2024 luvut perustuvat muutettuun talousarvioon. Vuoden 2025 luvut jaetaan palveluille tammikuussa 2025 lautakunnissa käsiteltävässä käyttösuunnitelmassa.

Kirjastopalvelut: 2,2 milj. € 
Liikuntapalvelut: 2,9 milj. € 
Puistojen ylläpito: 2,0 milj. € 
Rakennettujen puistojen ylläpito: 1,9 milj. €   
Kulttuuripalvelut: 5,7 milj. € (liikunta ja kulttuuri ilman liikuntapalveluita) 
Nuorisopalvelut: 0,8 milj. € 
Viestintä ja markkinointi: 0,6 milj. €  

Verotuloilla katetaan lasten ja nuorten opiskelu 

Varhaiskasvatus: 30,8 milj. €  
Perusopetus: 41,1 milj. €
Lukio: 7,3 milj. €

Palvelualueiden menot 

Konsernipalvelut: 18,4 milj. € 
Tilaomistus: 16,3 milj. € 
Kaupunkikehitys: 14,8 milj. €   
Opetus ja kasvatus: 87,6 milj. € 
Hyvinvointi: 17,6 milj. € 

Keskeiset toimenpiteet 2025

• Keskustan ja ranta-alueiden kaupallisten palveluiden parantaminen. 
• Perheasuntojen määrän kasvattaminen vuosittain.  
• Työpaikkoja synnyttävien yritysten houkuttelu kaupunkiin. 
• Kaupunki-infran korjausvelan pienentäminen. 
• Ympäristöystävällisen teknologian ja energian hyödyntämisen edistäminen. 
• Järjestämme tuloksellisia osaamisen kehittymistä ja työllistymistä edistäviä palveluja. 

Henkilöstön määrä vuonna 10/2024

Konsernipalvelut: 75 
Tilaomistus: 2  
Kaupunkikehitys: 70 
Opetus ja kasvatus: 1170 
Hyvinvointi: 297  
Vesi: 16  

Investoimme 33,7 milj. € asukkaiden hyvinvointiin   

Esimerkkejä:

Esimerkkejä: 

1. Mankalan koulun kevennetty peruskorjaus 3 milj. €  
2. Närekadun päiväkoti 2,1 milj. € 
3. JYK 2. vaihe 2 milj. € 
4. Anni-tädin kylä 2,8 milj. € 
5. Pasila–Riihimäki lisäraide 1 milj. € 
6. Pietilän yritysalue 1 milj. € 

Järvenpään kaupungin toimintatulot talousarviossa 2025 ovat 82,7 miljoonaa euroa ja toimintamenot 191,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon verrattuna toimintakate kasvaa 8,4 prosenttia. Toimintamenoja kasvattaa erityisesti vuoden 2025 alusta voimaan astuva TE-uudistus ja sen myötä kunnille siirtyvät tehtävät. 

Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan toimintamenoista vuonna 2025 noin 63 prosenttia. Vuoden 2025 talousarvion vuosikate on 25,5 miljoonaa euroa, ja tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan niukasti ylijäämäinen, 0,3 miljoonaa euroa. 

Tulorahoitus ei riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja, joten kaupunki ottaa investointien rahoittamiseksi 6,7 miljoonaa euroa lisää lainaa vuonna 2025. 

Kaupunginjohtajan esipuhe – Järvenpään yleistilanne vuonna 2025 

Talousarviovalmistelu vuodelle 2025 on pitänyt sisällään julkisen talouden niukkuuden lisäksi myönteisiä käänteitä. Vielä keväällä arvioimme, että talouden tasapainottaminen edellyttää 0,3 prosenttiyksikön suuruista korotusta kunnallisveroon. Valmistelun aikana saimme pitkästä aikaa positiivisia signaaleja kevenevästä korkokehityksestä ja myönteisesti kehittyneistä valtionosuuksista. 

Täsmentyneiden laskelmien vuoksi olemme voineet luopua esittämästä korotusta kunnallisveroon. Vuodelle 2026 muodostuu kuitenkin noin 0,1 prosenttiyksikön suuruinen sopeutustarve, jonka kattamiseen suhtaudun luottavaisesti: On syytä olettaa, että yleinen taloustilanne alkaa vähitellen elpyä ja johdonmukainen työskentely talouden ja toiminnan yhteensovittamiseksi etenee edelleen. Noudatamme tarkkuutta taloudessa, harkitsemme vaihtoehtoja korvausrekrytoinneissa ja suunnittelemme arkea viisaalla tavalla. 

Tuleva vuosi on kiinnostava, jopa historiallinen. 

Keväällä pidetään kunta- ja aluevaalit. Demokratia on kallis aarre, joka lunastaa oikeutuksensa mahdollisuudesta osallistua ja tahdosta tehdä niin. Yhtenä keskeisenä strategisena mittarinamme tarkastelemmekin juuri äänestysaktiivisuuden kehittymistä. Kunta- ja aluevaltuustoissa itse asiassa päätetään juuri niistä strategisen tason asioista, jotka ovat kaupunkilaista lähinnä. 

Tulevana vuonna 2.1.2025 otamme vastuun Keski-Uudenmaan työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä. Tämä merkitsee meille haasteita, mutta myös valtavaa mahdollisuutta yhdistää kuntien elinkeino- ja työllisyyspalveluiden ja TE-toimistojen asiantuntijoiden osaamista uudella tavalla. Työ ei ole vuoden vaihteessa valmis – silloin vasta toden teolla alkaa aktiivinen oman työn kehittäminen. Tätä työtä tehdään yhdessä noin 130 uuden kollegan kanssa tavoitteena yhdistää työtä ja tekijöitä entistäkin joustavammin. Toivotan uudet työtoverit lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme! 

Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden tuottaminen tehokkaasti ja taloudellisesti edellyttää mahdollisuutta kokeilla uusia tapoja tuottaa palveluita. Tässä keskeistä on purkaa toimintaa kahlitsevia normeja: työllisyys- ja elinkeinopalveluiden asiantuntijat ovat parhaita arvioimaan, millainen palvelu auttaa asiakasta tehokkaimmin. Normienpurkutalkoot eivät muutoinkaan ole vielä päämäärässään. Päinvastoin – normeja ja mitoitusta on paraikaa tulossa lisää perusopetukseen. Toivon sitovaan normitukseen pidättyvyyttä ja siten tilaa kuntakohtaisille ratkaisuille. 

Kehitämme ohjelmatyötä tavoitteenamme koota strategiaa toimeenpanevia ohjelmia aiempaa selkeämmäksi, sisäiset hallinnolliset rajat ylittäväksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on johtaa kaupunkia kokonaisuutena ja yhteen, strategian mukaiseen suuntaan. Ohjelmien lukumäärä pienenee mutta niiden ohjausvaikutus kasvaa. 

Järvenpäästä on ilo olla ylpeä! Tuusulanjärven rannasta nousee oikea kaupunki, metropolialueen pohjoinen keskus. Kasvava, kehittyvä, ihastuttava. Keväällä järjestetään pandemian vuoksi peruutettu Sibelius Singing -laulukilpailu. Sen ympärille muodostuu Sibelius-viikko, jonka toivon meidän kaikkien ottavan omaksemme. Saamme elävistä kulttuurijuuristamme iloa, valoa ja tunnettuutta. 

Pidetään kaupungista ja kaupunkilaisista hyvää huolta – yhdessä! 

Järvenpäässä 9.10.2024 
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja 

Järvenpään talouden ja väestönkasvun näkymät vuonna 2025 

Heikko taloustilanne näkyy Järvenpään kuntataloudessa koko maan tavoin. Rakentamisen hiipuminen ja hidastunut väestönkasvu vaikuttavat negatiivisesti kaupungin maanmyyntituloihin. Lisäksi työttömyyden kasvu lisää kaupungin menoja, mikä asettaa painetta menokasvun hillitsemiselle ja toimintojen sopeuttamiselle. Näistä haasteista huolimatta Järvenpää jatkaa investointeja elinvoiman ja palveluiden kehittämiseksi. 

Voimakas inflaatiokehitys ja sen myötä noussut korkotaso painoivat Suomen talouden vuonna 2023 taantumaan. Talouden lasku näyttää nyt pysähtyneen, ja vuonna 2025 talouden ennakoidaan jälleen kasvavan. Tätä tukevat keskuspankkien aloittamat koronlaskut ja maltillisempi inflaatiovauhti, jotka vahvistavat ostovoimaa ja elvyttävät vientimarkkinoita. 

Vuonna 2023 Järvenpään väestö kasvoi noin 860 asukkaalla (1,9 %). Kuluvan vuoden aikana kasvun on ennustettu hidastuvan ja vuonna 2025 väestömäärän arvioidaan kasvavan vain hieman, noin 63 asukkaalla. Väestönkasvu on perustunut lähes yksinomaan maahanmuuttoon, ja rakennusalan taantuma vaikuttaa hidastavasti väestönkasvuun myös tulevaisuudessa. 

Rakentamisen hidastuminen näkyi jo vuosina 2023–2024 vähäisinä uusien rakennushankkeiden aloituksina. Valmistuneiden asuntojen määrän ennakoidaan jäävän vuonna 2025 alle 300 asuntoon, mikä on selvästi alle edellisten vuosien tason. Talouden piristyminen ja korkojen lasku voivat kuitenkin alkaa elvyttää rakentamista vuoden 2025 lopulla, jolloin asuntotuotanto todennäköisesti elpyy vuonna 2026. 

Talouden laskusuhdanne heijastui Järvenpään työttömyyteen erityisesti vuoden 2023 loppupuolella. Vuonna 2024 Järvenpään työttömyysaste oli 11,2 %, mikä merkitsi nousua edellisvuoteen verrattuna. Rakennusalan haasteet ovat lisänneet lomautuksia ja työttömyyttä, ja pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan. Vaikka talouden yleiset näkymät ovat parantumassa, avoimien työpaikkojen määrän vähäisyys hidastaa työllisyyskehityksen kääntymistä myönteisemmäksi Järvenpäässä. 

TE-uudistus vahvistaa Järvenpään työllisyys- ja elinvoimapalveluita vuonna 2025 

Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan TE-uudistuksen myötä valtion työllisyyden ja yritysten kasvua tukevat julkiset palvelut siirtyvät kuntien vastuulle osaksi työllisyys- ja elinvoimatehtäviä. Järvenpäässä tämä tarkoittaa merkittävää henkilöstön siirtymistä valtiolta kunnalle sekä kasvavaa vastuuta työttömyysetuuksien rahoittamisesta. Uudistus tarjoaa Järvenpään kaupungille mahdollisuuden rakentaa uudenlaisen palvelukokonaisuuden, joka tähtää vaikuttavampaan työhön niin työllisyyden edistämisessä, kotouttamisen tukemisessa kuin elinvoiman vahvistamisessa. 

Vaikka TE-uudistus lisää kaupungin kustannuksia, se tuo mukanaan myös lisävaltionosuuksia, jotka osaltaan kompensoivat uudistuksen aiheuttamaa taloudellista painetta. Tavoitteena on hyödyntää uutta toimintamallia tehokkaasti yhdistämällä kaupungin ja TE-toimistojen asiantuntemusta sekä tarjoamalla asiakkaille entistä paremmin kohdennettuja palveluita. 

Vuoden 2025 talousarvion tunnusluvut   

• asukkaita yhteensä 46 895 (ennuste 31.12.2025)   
• tilikauden ylijäämä 0,3 milj. €  
• tuloveroprosentin tuotto 1,2 milj. € (0,1 % korotuksen kunnallisverolisäys vuodelle 2025)  
• investointien tulorahoitus 78,3 %   
• verotulot 2 585 € / asukas   
• toimintamenot 4 083 € / asukas   
• lainakanta 5 817 € / asukas   

Vahvistetut veroprosentit (%)  

• Vahvistetut veroprosentit (%)   
• tuloveroprosentti 7,6  
• yleinen maapohja 1,45  
• yleinen rakennukset 1,45  
• vakituinen asuinrakennus 0,65  
• muu asuinrakennus 1,15  
• rakentamaton rakennuspaikka 6,00 
• yleishyödylliset yhteisöt 0,50  

Voit pyytää vanhempia talousarvioita sähköpostilla talouspalvelut@jarvenpaa.fi