Rakennussuojelu

Rakennetun ympäristön suojelu tähtää kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja alueiden säilyttämiseen. Rakennussuojelua koskevaa lainsäädäntöä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin, maankäyttö- ja rakennusasetukseen sekä lakiin rakennusperinnön suojelemisesta.

Keskeiset toimijat rakennussuojelussa

Rakennussuojelun keskeisiä toimijoita ovat Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo. Avainasemassa ovat kuitenkin rakennusten ja kiinteistöjen omistajat, joilla on vastuu niiden hoidosta.

Kaavoitus ja rakennetun ympäristön suojeleminen

Kaavoitus on kuntatason väline rakennetun ympäristön suojelemiseen. Rakennettu ympäristö ja maisema tulee ottaa huomioon kaikilla maankäytön suunnittelun tasoilla. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on arvioitava suunnitelman toteuttamisen vaikutukset mm. kaupunkikuvaan ja maisemaan.

Kulttuurihistoriallisen merkittävyyden arviointi

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Kohteet ovat joko valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä.

Valtakunnallisesti merkittävät kohteet Järvenpäässä

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi. Järvenpäässä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Järvenpään kirkko, Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulan reservikomppania. Museoviraston ylläpitämässä rakennusperintörekisterissä Järvenpään kohteita ovat Ainola, entinen Maatalousnormaalikoulu, Järvenpään kirkko ja Kotitalousopettajaopiston alue.

Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma

Järvenpäässä kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma muodostaa toimenpideohjelman kaavoitukselle. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet on luokiteltu asemakaavalla suojeltuihin (toimenpideluokka 1), asemakaavalla suojeltaviin (toimenpideluokka 2) ja kohteisiin, joiden suojelutarve selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä (toimenpideluokka 3). Kohteet ovat yksittäisiä rakennuksia tai yhtenäisiä aluekohteita.

Rakennushistorialliset selvitykset

Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu tarkempia rakennushistoriallisia selvityksiä Perhelän korttelista keskustassa, entisestä Perhelän liikerakennuksesta Pajalassa sekä maatalousnormaalikoulun alueelta Lepolassa. Maatalousnormaalikoulun rakennuksista on tutkittu myös sisätilojen säilyneisyyttä. Selvitysten perusteella on voitu määritellä Lepolan asemakaavaan sisällytettävät suojelumerkinnät. Rakennuksen osoittaminen asemakaavassa säilytettäväksi (sr-merkintä) edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa.

Rakennusten purkaminen ja suojelu

Rakennuksen purkamiseen vaaditaan aina lupa. Asemakaavassa säilytettäväksi merkityn rakennuksen purkulupaa varten on esitettävä asiantuntijaselvitys rakennuksen korjauskelvottomuudesta. Lupa-asioita hoitaa Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta.

Rakennusten kunnossapito ja säilyttäminen

Asemakaavassa suojeltujen rakennusten säilymisen kannalta on tärkeää huolehtia jatkuvasta kunnossapidosta ja pitää rakennukset käytössä. Myös pihasta ja lähiympäristöstä tulee huolehtia. Rakennusten julkisivuihin ei saa tehdä niiden arvoa heikentäviä muutoksia. Yksittäiset julkisivumuutokset tai lisärakentaminen saattavat vaikuttaa ympäristöön laajemminkin, jolloin yhtenäisen aluekokonaisuuden säilyminen voi olla vaarassa.

Avustukset rakennusperinnön hoitoon

Uudenmaan ELY-keskus myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia rakennusperinnön hoitoon. Museovirasto jakaa vuosittain entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta.