Yleisöluistelu, uudet asuinalueet, koulujen ryhmäkoot… Vilkasta keskustelua asukasillassa

Asukasillassa keskustelemassa järvenpääläisten kanssa Kristiina Soots, Mikko Autere, Merja Narvo-Akkola, Heli Komulainen, Iiris Laukkanen ja Kirsi Rinne.

Järvenpään kaupunki aloitti viime viikolla uuden perinteen, kun Bulevardikorttelin Järvenpää-infossa järjestettiin ensimmäinen asukasilta, jossa kaupunkilaiset pääsivät keskustelemaan kaupungin johtajien kanssa.

Tilaisuudessa oli paikalla joukko kotikaupunkinsa asioista kiinnostuneita järvenpääläisiä. Osa heistä oli tuoreita kaupunkilaisia, osa taas oli asunut Järvenpäässä jo vuosikymmeniä. Jopa Sibeliuksen hautajaisia muisteltiin omakohtaisesti tässä joukossa.

Kaupungin johtoryhmästä paikalla olivat kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen, opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen johtaja Merja Narvo-Akkola, hyvinvoinnin palvelualueen johtaja Kristiina Soots, vt. kaupunkikehitysjohtaja Mikko Autere, talousjohtaja Kirsi Rinne sekä viestintäjohtaja Heli Komulainen.

Tilaisuus alkoi Bule-pullakahveilla sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston hienolla musiikkiesityksellä. Tämän jälkeen paikalla olleet johtajat kertoivat kukin omalta osaltaan lyhyesti kaupungin tuoreimpia kuulumisia. Osallistujia muistutettiin mm. tulevista kunta- ja aluevaaleista, päivityskierrokselle lähtevästä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmasta, vuoden vaihteessa toimintansa aloittavista Keski-Uudenmaan TE-palveluista sekä kerrottiin tulevista uusista asuin- ja yritysalueista sekä infra-hankkeista.

Osallistujat olivat lähettäneet etukäteen kysymyksiään tilaisuuteen. Kysymyksiä tuli myös henkilöiltä, jotka eivät päässeet osallistumaan tilaisuuteen, joten etukäteen lähetetyt kysymykset ja niiden vastaukset julkaistaan tämän jutun lopussa.

Sekä etukäteen lähetetyt että paikan päällä esitetyt kysymykset herättivät vilkasta keskustelua ja niihin saatiin vastauksia. Käsiteltyä tulivat etukäteen lähetettyjen kysymysten lisäksi mm. Terholan rakentamisen suunnitelmat (lisätietoja täältä) sekä mahdollisuudet saada bussilinja Vanhankylänniemeen (saattaa tulla mahdolliseksi siinä vaiheessa, kun Anni-tädin kylässä on asukkaita).

Tilaisuus päätettiin kierrokseen, jossa jokainen osallistuja kertoi, mikä Järvenpäässä on parasta. Niitä ajatuksia riittikin niin paljon, että aika meinasi loppua kesken. Iloitaan hienosta kaupungistamme!

Etukäteen lähetetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset:

  1. Jäähallin vapaavuoroja olisi saatava lisää ja niiden aloitusaika olisi oltava sopiva myös työssä käyville vanhemmille.

    VASTAUS:

    Kaupungin sivuilla on timmi.fi-järjestelmä, josta näkee vapaat vuorot, joita voi varata. Yleisövuoroja ei voi jäähallin korkean käyttöasteen vuoksi lisätä, paitsi loma-ajoille. Liikuntapalveluille viestitään toive, että voisiko käyttöä vielä tehostaa ja saada lisävuoroa.

    Hyvä uutinen, että Juholanmäen uusi tekojääkenttä saadaan pian käyttöön. Jäädytys alkaa kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle nollan.

  2. Olemme kohta 10 vuotta pyörittäneet alakoululaisten (4. – 6. luokkalaisille) Nuorkka-kerhoa Haarajoen vanhalla puukoululla, joka on kaupungin myyntilistalla. Haarajoelta on Temalille vähintään 6 km matkaa, joka varsinkin talvella on liian pitkä matka alakouluikäiselle kouluunkin. Jos vanha puukoulu menee kaupaksi, onko kaupungilla jokin ajatus, miten erittäin aktiivinen (joka ilta n. 20 lasta – kuukausittain n. 40 eri lasta) nuorkkatoiminta saataisiin myös Haarajoella jatkumaan? Huom. tällä hetkellä nuorkan toiminnasta ei ole kuin tilakuluja (kaikki ohjaajat toimivat ilman minkäänlaista rahallista korvausta).

    VASTAUS:

    Uskomme että koulurakennusta pystytään käyttämään tulevaisuudessa myös tämänkaltaiseen toimintaan. Tavoitteena on tiivistää koulujen iltakäyttöä. Sen koordinointia ja johtamista ollaan muuttamassa niin, että koulun rehtorin vastuu siitä on vähenemässä tai poistumassa. Haarajoen koulun remontin yhteydessä voidaan aloittaa rajatumman alueen etsintä Nuorkka-toiminnalle. Muistutettiin, että koululla on myös Jäke harrastaa -toimintaa.

3. Järvenpää ja tornitalo

VASTAUS:

Tämän kysymyksen esittäjä ei ollut paikalla ja kysymyksen oletettiin liittyvät Bulevardikorttelin vielä rakentamattomaan osaan. Siihen on tulossa aiemmin suunnitellun yhden korkean talon sijaan kolme matalampaa kerrostaloa. Rakennustöiden alkamisesta ei ole vielä tarkkaan tietoa.

4. Onko Tuusulanjärveä tarkoitus ruopata koska, kaislat alkavat vastarannalla olla jo todella pitkällä. Tuo Rantapuisto tarvitsee nurmikkokentille luonnon omia kotimaisia puita, varjostamaan aurinkoa. Ihmiset istuvat kesällä puiden alla. Älkää kaatako vanhoja isoja puita pois. Tuohon kokoon kasvaminen vie 20-30 vuotta.

VASTAUS:

Vesialueet ovat suurelta osin muiden kuin kaupungin omistuksessa. Lintutornin ympäristö on luvan kanssa raivattu. Pieniä alueita on pystytty tekemään, mutta vesialueen osuuskuntia on useita, toisen maalle ei voi mennä ilman lupia. Erillisiä ruoppauksia ei ole suunniteltu.

Rantapuiston asemakaava-alueella vain huonokuntoisia puita kaadetaan. Puistolehmukset muun muassa kasvavat matalina ja leveinä. Ei juurikaan kotimaisia puita puistoalueella, Tervanokasta eteenpäin.

5. Näivettynyt keskusta on jotenkin saatava elävöitettyä, esim. tapahtumia ja lisää pop up -liikkeitä. Pöhinää Janne-kadulle. Yrittäjyyden edistäminen auttaa Järvenpäätä nousemaan tästä kirotusta vaiheesta, eikö totta?

VASTAUS:

Vt. kaupunkikehitysjohtaja Mikko Autere ei kokenut sanan ”näivettynyt” sopivan Järvenpään kuvaamiseen. Tyhjiä liiketiloja toki on, mutta ne ovat yksityisomistuksessa, eikä kaupunki voi niihin suoraan vaikuttaa. Yleensä vuokranantaja odottaa saavansa pitkäaikaisia vuokralaisia. Tilat ovat markkinaehtoisia, mutta kaupunki käy keskustelua isojen kiinteistöomistajien kanssa säännöllisesti.

6. Kun verovirasto loppuu, niin kuka omistaa kiinteistön ja mitä siihen on tulossa?

VASTAUS:

Tilat eivät ole vielä hetkeen tyhjenemässä. Kaupunki ei omista veroviraston tiloja eikä kaupungilla ole tietoa niiden jatkosta.

7. Kun uusi Oinaskatu valmistui, annettiin ymmärtää, että lähialueella asuvat lapset voivat käydä koulun 2. luokkaan asti omassa lähikoulussa. Viime vuosina on Oinaskadun esikouluikäisiä lapsia pakkosiirretty pidemmän matkan päähän Kinnariin. Tämä on ollut lapsille surullista, koska heidät on vieläpä sijoitettu eri ryhmiin Kinnarissa. Asiasta on ollut erittäin vaikeaa kertoa lapsille. Kyseinen järjestely vaikeuttaa perheiden arkea ja tulevat koulumatkat ovat vaarallisempia. Oinaskadulla on kapasiteettia. Miten kaupunki meinaa toimia lain vaatima lapsen etu huomioiden, että esikouluikäiset ja 1.-2.-luokkalaiset saavat jatkaa omassa lähipäiväkodissa ja -koulussa?

VASTAUS:

Kouluikäiset lapset vähenevät Järvenpäässä ja taloudellisista syistä ei pystytä pitämään yllä kovin pieniä ryhmiä. Kinnariin sijoittamisessa otetaan kuitenkin huomioon esim. koulumatkat ja se, missä koulussa sisarukset ovat. Kysyjän ehdottamat yhdysluokat eivät ole saaneet aina hyvää vastaanottoa Järvenpäässä. Yhdysluokkien mahdollisuutta tutkitaan Oinaskadulla.

Tahdotko jakaa jutun? Se käy kätevästi tästä!