Lasten ja nuorten ääni kantoi Vaikuttajapäivässä

Vaikuttava toiminta on tärkeää kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Vaikuttamalla omaan elämäänsä lapset ja nuoret oppivat vaikuttamaan myös yhteiskuntaan.

Järvenpään Nuorisovaltuusto ja Seurakunnan Vaikuttajanuoret järjestivät Vaikuttajapäivän Lasten oikeuksien päivänä 20. marraskuuta kello 14-16.  Viranhaltijoista paikalla olivat nuorisopalvelujen päällikkö Anu Puro, hyvinvoinnin palvelualueen johtaja Kristiina Soots, opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola ja opetusjohtaja Arja Korhonen. Päättäjistä iltapäivään osallistuivat kansanedustaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen, valtuutetut Katja Repo ja Mimmi Launiala sekä hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Niko Kotilainen.

Ensimmäisen Vaikuttajapäivän avasivat Nuvan puheenjohtaja Ville Sikström yhdessä nuorisovaltuutetun Sami Ollinmäen kanssa, joka puhui vaikuttamisesta kykynä ja haluna saada aikaan muutosta:

”Vaikuttaminen konkreettisesti tarkoittaa kaikille hieman eri asioita. Jotkut vaikuttavat äänestämällä. Toiset asettuvat vaaleihin ehdolle. Jotkut puhuvat asioista ja alkavat tekemään käsillään muutosta. Jotkut taas vaikuttavat aatteellisemmin, osallistumalla mielenosoituksiin ja pitämällä kovaa ääntä, kun asiat eivät mene niin kuin kuuluu.”

Kuka ilmaisee mielipiteesi

Ollinmäki painotti, että vaikuttamisen historiassa käytettyjen keinojen kiristys, uhkailu ja lahjonta rinnalle ja tilalle tulee nostaa merkityksellinen keskustelu:

” Puhuminen luo painetta muutokseen, aaltoja tasaiseen altaaseen ja turbulenssia sulavaan putkeen. Jokainen ääriliike on aloittanut rajoittamalla puhumista, mielipiteiden kertomista ja vastustuksen esittämistä. Sanat ovat niin pelottava ase. Sanat luovat yhtenäisyyttä. Yhtenäisyys luo voimakkuutta. Voimakkuus luo muutosta. Haluaisin jättää teille kysymyksen itse pohdittavaksi heti alkuun: Jos te ette ilmaise mielipiteitänne, niin kuka?”

Vielä säkenöivämpi Jäke

Työpajassa Anttilan, Mankalan, Saunakallion, Kinnarin, Kartanon, Koivusaaren ja Järvenpään yhteiskoulun koulujen oppilaskuntaedustus yhdessä Ammattiopisto Spesian ja Järvenpään lukion opiskelijakuntaedustuksen kanssa ideoivat ja vaikuttivat teemoissa koulu, vapaa-aika, harrastaminen, luonto, sosiaalinen media, palvelut, hyvinvointi ja turvallisuus.

Koulujen kohdalla puhutti oman koulun fyysinen ympäristö, koulun kuormittavuus ja kouluruoka.  Opetusjohtaja Arja Korhonen kuuli tässä vaikuttajien toiveen yhteisöllisyydestä ja halusta olla mukana kehittämässä opetusta:

”Yksi reitti vaikuttaa tässä on oman luokanopettajan tai luokanvalvojan, ja myös oppilaskunnan kautta”, Korhonen neuvoi.

“Alueellisen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Niko Kotilainen täsmensi, että Anttilan koulusta noussut lisäsiiven tarve on oikeastaan avainkysymys tämän koulun toiminnalle. Nuorten yksinäisyyden ratkaisuksi Kotilainen nostaa ryhmäyttämisen: “Olen sitä mieltä, että nuoret vain harvoin eivät tule toimeen toistensa kanssa. Paljon yleisempi syy yhdessä olemisen ongelmiin lienee kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvan ryhmäytymisen puute.” Spesia Ammattiopiston yhteisöllisyys ihastutti Kotilaista: ”Mikä on salaisuus yhteisöllisyytenne takana? 

Valtuutettu Katja Repo korosti, että yhteisöllisyys ei toteudu itsestään ilman panostusta ja että vaikuttamissa asiat ovat eritasoisia: 

”Isot muutokset ja parannukset, kuten uudet tilat ja koulujen perusparannukset, vaativat resurssia ja rahaa, niihin voi yrittää vaikuttaa vetoamalla päättäjiin. Myös kouluruuan laadun parantaminen vaatii rahaa. Pienempiä asioita voidaan kuitenkin hoitaa ja ratkaista omalla koululla. Koululla voi olla esimerkiksi oppilaiden ja henkilökunnan muodostama ruokaraati, joka voi parantaa kouluruokaa esimerkiksi lisämausteilla, ruuan asettelulla ja muilla pienemmillä ja halvemmilla keinoilla.”

Halu hengata ilman aikuisia

Vapaa-ajan viettoon Järvenpää tarjoaa hyvin mahdollisuuksia nuorten mielestä, esimerkiksi syksyllä alkanut Jäke harrastaa -malli tunnettiin jo. Joitakin harmitti, kun harrastuksiin ei pääse lukujärjestyksen takia. Nuoret ja pienemmätkin lapset tiesivät, että toisinaan nuorten vapaa-ajan hengailu yleisissä tiloissa kääntyy muita häiritseväksi ja pelottavaksi järjestyshäiriöksi, mihin yhdeksi ratkaisuksi esitettiin nuorisotilaa muuallekin kuin Temalille. Tähän nuorisopalvelujen Anu Puro kuitenkin vastasi, että toista Temalia vastaavaa nuorisotilaa ei ole näköpiirissä:  

”Nuorisopalvelut kyllä jalkautuu eri kaupunginosiin, ja avustuksin tuetaan seuroja ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat toimintaa nuorille eri puolille kaupunkia. Pitää muistaa, että nuorisotalo on paikka, jossa on säännöt ja aikuisia, ja osa nuorista valitsee olla tulematta Temalille. Nuoruuteen kuuluu myös halu hengata tilassa, jossa ei ole aikuisia.”

Loistoidea lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen

Teemoista tärkeäksi ja akuutiksi nousi nuorten pahoinvoinnin oireilu. Lapset ja nuoret korostivat, että vaivan mukaan on tärkeää päästä heti terveydenhoitajan tai kuraattorin puheille, saada apua.

Nuoria huoletti ”kadonnut vanhemmuus”. Koivusaaren yläkoulusta saatiin yksimielisesti loistavaksi todettu idea vanhemmuuskoulusta vapaaehtoisille vanhemmille. Nuori saisi tukea ja vanhempi taitoja kohdata nuorten ongelmia ja sitä kautta saada myös itse tukea omaan vanhemmuuteensa. Yhdessä vielä ideoitiin, että vanhempainyhdistykset tulisi herättää henkiin ja nämä voisivat olla myös paikkoja vanhemmuuden tueksi.

Kahden tunnin mittainen vaikuttajapäivä oli liian lyhyt aika käymään läpi teemoja huolellisesti. Järvenpään nuorisovaltuusto ja nuorisopalvelut tekevät vaikuttamisen aiheista koosteen, josta terveiset menevät kouluihin, ja kunkin aihealueen esihenkilöille

Lisätietoja

• Osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen, p. 040 315 3737.
• Järvenpään Nuorisovaltuusto & Seurakunnan Vaikuttajanuoret