Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia – yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta

Lämmin, leppoisa heinäkuu, lomakuu: laineet liplattavat, kaislikko suhisee kesätuulessa, heinäsirkat soittavat, mansikat tuoksuvat. Entäpä, jos kesäidylli särkyy? Entä jos yhdessäolo tekeekin kipeää? 

Joka kolmas nainen ja joka kuudes mies on elämänsä aikana kokenut parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Alle puolet naisista ja neljännes miehistä kertoi väkivallasta joko läheiselle, tukipalveluihin, terveydenhoitoon tai poliisille.

Kynnys kertoa väkivallasta poliisille oli korkein. Silti vuonna 2023 poliisin rekistereihin kirjautui 12.300 henkilöä, jotka olivat kokeneet pari- tai lähisuhdeväkivaltaa. Lukuun ei sisälly esimerkiksi seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta. Lue lisää tästä linkistä.

Tekijässään ja kokijassaan lähisuhdeväkivalta pelkoa, häpeää, turtumusta, arvottomuuden ja syyllisyyden kokemusta. Väkivalta harvoin loppuu itsestään – yleensä se jatkuu, usein aiempaa vakavampana.

Mitä voimme tehdä? Voimme rikkoa hiljaisuuden. Voimme murtaa häpeän.

Ystävä, sukulainen, naapuri, sivullinen, ota huolesi rohkeasti esiin. Kerro, että apua on saatavilla. Kerro, että avun hakeminen on viisasta ja urheaa olipa avun tarvitsija väkivallan tekijä tai kokija. Väkivallan kierteen voi katkaista. 

Tehdessäsi väkivaltaan tai sen uhkaan liittyviä havaintoja, soita välittömästi 112. Lapsen, ikäihmisen tai seurustelukumppanin ojentaminen väkivalloin ei ole milloinkaan hyväksyttävää. Viranomaisen saapuminen voi olla juuri se väliintulo, joka havahduttaa muutokseen.

Suomessa lähisuhdeväkivalta johtaa vuosittain 15 – 20 henkilön menehtymiseen. Puheeksiotto tai soitto poliisille voi pelastaa hengen.

Lähisuhdeväkivallan kokija – haavoittuvuus ei ole häpeä. Lähisuhdeväkivalta on läsnä kaikissa sosiaaliluokissa. Apua on saatavilla. Puhu, pyydä apua ja ota sitä vastaan.

Entäpä lähisuhdeväkivallan tekijä? Väkivallan kohdistaminen niihin, joita voimillaan tulisi suojella, aiheuttaa ahdistusta, häpeääkin. Kunniallista ja rohkeaa on hakea apua ja katkaista kierre. Vastuu väkivallasta on aina väkivallantekijällä.

Yksittäisin teoin voimme auttaa yksittäisiä ihmisiä. Asenteet muuttuvat yhteisen keskustelun myötä. Ole mukana keskustelussa – olet mukana muutoksessa kohti leppeää kesää.

Vastuu yksittäisistä teoista ja tapahtumista on yksilön. Yhteiskunnallisena ilmiönä lähisuhdeväkivallan torjuminen on yhteinen vastuumme. Lähisuhdeväkivallan riski kasvaa sosioekonomisen aseman heiketessä: matala koulutustaso, ammatillinen asema ja työttömyys altistavat myös lähisuhdeväkivallalle. Todennäköisesti myös avun saaminen on helpompaa niille, joiden yhteiskunnalliset taidot ovat hyvät ja taloudellinen tilanne turvattu. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on vielä tehtävää. 

Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja

Soroptimist International Järvenpää ja Meidän festivaali järjestävät 27.7.2024 klo 14.00 kesäisen hetken musiikin ja herkullisen tarjoilun kera. Tule mukaan!  Konsertin tuotto ohjataan kahteen Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston opiskelijastipendiin sekä lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Minulla on ilo toimia konsertin suojelijana.  

Järvenpään soroptimistit avustavat Keski-Uudenmaan turvakotia, Auerkulman perhetukikeskusta ja Keusoten lapsiperheiden kotipalvelua. Soroptimistit valmistelevat yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa nuorten tunne- ja turvataitokoulutusta.

Lippuja kahvikonserttiin

Apua ja yhteystietoja: Poliisi

Jaa juttu: