Järvenpään talousarvioesitys ensimmäisessä käsittelyssä maanantaina

Kaupunginjohtajan esitys vuosien 2023-26 taloussuunnitelmaksi on kaupunginhallituksen käsittelyssä tulevana maanantaina 21.11. Kaupunginhallitus puolestaan tekee oman esityksensä talousarvioksi ja -suunnitelmaksi maanantaina 28.11. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarvio etenee 12.12.

Vallitseva maailmanlaajuinen myllerrys ja historian suurin julkistalouden uudistus näkyy kaupungin taloussuunnitelmaesityksessä haasteina ja epävarmuuksina. Talousarvio 2023 on verohäntien ansiosta selvästi ylijäämäinen, vaikka palkankorotukset, korkeat hinnankorotukset ja koronnousu nostavat kustannuksia. Vuosien 2024-26 tilanne on tulorahoituksen osalta vielä epäselvä.

Keusoten ja HUSin menoylitykset 2022 tulevat vaikuttamaan kaupunkilaisten arkeen myös jatkossa. Sote-menot ovat ylittämässä talousarvion vuonna 2022 lähes 20 miljoonalla eurolla. Järvenpään verotulot ovat kuluvana vuonna kasvaneet, mutta ne eivät riitä kattamaan hyvinvointialueuudistuksen rahoituslaskelmien kasvavaa tulo- ja menosiirtojen epätasapainoa.

– Suomeksi sanottuna tämän vuoden sotemenojen ylitykset tulevat leikkaamaan pysyvästi Järvenpään saamia valtionosuuksia vuodesta 2024 alkaen, mikä taloussuunnitelmaesityksessä on paikattu veronkorotuksella, talousjohtaja Kirsi Rinne toteaa.

– Mahdollinen veronkorotustarve selkenee kuitenkin vasta syksyllä 2023, kun sote-rahoituslaskelmat valmistuvat ja päätöksetkin tehdään vasta silloin.

Kaupunki korotti veroja vuoden 2021 alussa ja tuolloin arvioitiin, että toinen korotus olisi tarpeen talouden taseen ylijäämän turvaamiseksi jo 2022 alkaen. Tältä kuitenkin vältyttiin, kun vuoden 2021 aikana tehtiin omaisuusjärjestelyjä ja verotulot toteutuivat ennakoitua paremmin. Omaan toimintaa on jo aiemmilla päätöksillä kohdistettu merkittäviä sopeutusvaateita myös taloussuunnitelmavuosille, joten veronkorotus voi olla ainut keino varmistaa kaupungin talouden ylijäämä poikkeusvuoden jälkeen.

Vuosi 2023 on kertaluonteisesti poikkeuksellisen ylijäämäinen. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungilta poistuvat sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen menot kuin myös 12,64 prosenttiyksikön osuus kunnallisverotuloista, kolmannes yhteisöverotuloista ja kaikki sotepalveluihin liittyvät valtionosuudet. Verojen kertymäviipeestä johtuen kaupungin kassaan tilittyy vuonna 2023 verotuloja vielä aiemmilta vuosilta, mistä johtuen tulot ovat hetkellisesti menoja korkeammat. Ylijäämää kertyy vuoden 2023 talousarvion mukaan 14,1 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosina ylijäämää kertyy vuosittain 1-3,5 miljoonaa, mikä on mahdollista aiemmin päätettyjen menosopeutusten, investointikarsinnan ja hahmotellun 0,6 prosenttiyksikön kunnallisveroprosentin korotuksen ansiosta. Ilman näitä kaupungin tulos painuisi alijäämäiseksi kaikkina taloussuunnitelmavuosina.

– Talousarvio on valmisteltu tukemaan Järvenpäästrategian toteuttamista. Strategisten päämäärien mukaisesti kaupungin talous on tasapainossa ja toimintamme on hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta kestävää ja vaikuttava, sanoo vt. kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen.

Taloussuunnitelmaan ei ole sisällytetty syksyn aikana lautakunnissa käsiteltyjä 1,5 prosentin menoleikkauksia, Menoleikkaukset on valmisteltu kaupunginvaltuuston toimeksiannosta, ja niitä on mahdollista tarkastella ennen lopullisia talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin. Osa toimenpiteistä voi olla tarpeen ottaa käyttöön jo aiemmin päätettyjen sopeutustavoitteiden saavuttamiseksi. Talouden ja toiminnan tasapaino on haasteellista saavuttaa vain menoja alentamalla

Taloussuunnitelmaan on palkan ja hinnankorotusten ja korkojen kasvun lisäksi sisällytetty lakimuutosten mukaisesti lisämäärärahaa kuntien laajeneviin tehtäviin ja muita pakollisia menolisäyksiä palvelutarvemuutosten mukaisesti. Merkittävimmät lisäykset kohdistuvat opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle.

Taloussuunnitelman investointitaso on korkea, vaikka talousarvion kanssa samassa aikataulussa valtuuston päätettäväksi tulevaa kymmenvuotisohjelmaa on sopeutettu edelleen talouden haasteiden, lainamäärän ja korkokustannusten kasvun hillitsemiseksi.