Järvenpään kaupunki etenee kohti resurssiviisautta

Järvenpään kaupungin resurssiviisaustyössä on otettu edistysaskelia, kertoo ensimmäinen Resurssiviisas Järvenpää -seurantaraportti. Kasvihuonekaasupäästöjen ja kaupungin omassa toiminnassa syntyvien jätteiden määrät ovat laskeneet merkittävästi.

Töitä kuitenkin riittää kaikilla osa-alueilla. Päästösektoreista tieliikenteen osuus on suurin, ja liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti. Myös energiasektorilla on vielä paljon tehtävää.

Järvenpään kaupunki on strategiassaan sitoutunut edistämään resurssiviisasta ja älykästä tulevaisuuden kaupunkia. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja lisäksi Järvenpää haluaa olla jätteetön, kestävän kulutuksen kaupunki viimeistään 2050.

Seurantaraportti kokoaa tulokset yhteen

Vuoden 2019 lopussa valmistunut Resurssiviisas Järvenpää -tiekartta osoittaa toimenpiteet strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt julkaistussa seurantaraportissa kootaan kuluneen vuoden tulokset yhteen.

–Toimenpiteitä on käynnistetty kaikilla osa-alueilla ja päästökehityksessä ollaan hyvällä lasku-uralla, sanoo Järvenpään resurssiviisaustyöstä vastaava erikoissuunnittelija Eira Linko.

Onnistumisen mittareina kasvihuonekaasupäästöt, jätteiden määrä ja toimenpiteiden eteneminen

Kasvihuonekaasupäästöt, jätteiden määrä ja hyötykäyttöaste sekä toimenpiteiden eteneminen on valittu resurssiviisauden avainindikaattoreiksi Järvenpäässä. Avainmittareilla seurataan resurssiviisauden tavoitteiden etenemistä sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta niihin.

Kattavan tilannekuvan muodostamiseksi kehitystä mitataan myös monilla muilla ympäristön tilasta, muutoksesta ja työn aktiivisuudesta kertovalla mittarilla.

– Esimerkiksi palveluiden saavutettavuutta seuraamalla osaamme arvioida, millaiset edellytykset järvenpääläisillä on valita kestäviä liikkumistapoja arjessa. Kaupungin omaa energiankulutusta ja jätteiden määrää seuraamalla saamme dataa siitä, miten kaupungin omat toimet purevat.
Kehitystä ja tehtyjä toimenpiteitä kuvataan neljällä osa-alueella, joita ovat kaupunkirakenne ja liikkuminen, energia, materiaalit ja kulutus, ympäristön tila sekä tietoisuus ja yhteistyö.

Kasvihuonepäästöt laskeneet keskimäärin 10 % vuodessa

Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Järvenpäässä vuosina 2008–2020 ilman teollisuutta. Vuoden 2020 tieto on ennakkotieto. (Lähde: CO2-raportti 2021)

Järvenpään päästökehitystä seurataan vuosittain julkaistavan CO2-raportin laskennan avulla.

Vuonna 2019 kasvihuonekaasupäästöt Järvenpäässä olivat yhteensä 116,1 kt CO2-ekv. Vuoden 2020 ennakkotieto osoittaa, että päästöt ovat edelleen laskusuunnassa, 105,7 kt CO2-ekv. Vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana päästöt laskivat 11 % sekä ennakkotiedon perusteella 9 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportointiin osallistuneissa noin 90 kunnassa 5 % vuodesta 2018 vuoteen 2019, joten Järvenpään tulos on erinomainen.

Järvenpään päästöt vähenevät, vaikka asukasmäärä kasvaa. Päästöt asukasta kohti olivat 2,7 t CO2-ekvivalenttia/asukas vuonna 2019 ja ennakkotiedon mukaan 2,4 t CO2-ekvivalenttia/asukas vuonna 2020.

CO2-raportin laskennassa huomioidaan seuraavat päästösektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Laskenta ei sisällä kaikkia alueen asukkaiden henkilökohtaisesta kulutuksesta syntyviä päästöjä, esimerkiksi ruokaostoksia tai lomamatkaa. Siksi asukaskohtainen päästöluku voi vaikuttaa pieneltä verrattuna henkilökohtaista hiilijalanjälkeä mittaavien laskureiden tuloksiin.

Hiilineutraaliustavoite edellyttää, että päästöjen tulee vähentyä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Vähemmän jätteitä, enemmän luonnonsuojelualueita

Resurssiviisaudessa tavoitellaan myös jätteettömyyttä sekä sitä, että luonnonvaroja kulutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa. Jätteettömyys tarkoittaa, että materiaalit kiertävät yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään ja loppusijoitukseen tai polttoon päätyvän jätteen määrä on minimoitu.

Luonnonvarojen kulutuksen ohella on tärkeää vaalia olemassa olevia luonnonarvoja ja kehittää muutosta kestävää kaupunkiympäristöä.

Jätteettömyyttä arvioidaan Järvenpään alueella syntyvän yhdyskuntajätteen (seka- ja biojäte) ja kaupungin omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrän sekä jätteiden hyötykäyttöasteen perusteella alueellisen jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan toiminta-alueella.

Yhdyskuntajätteen määrä Järvenpäässä vähentyi 8,4 prosenttia vuosien 2018 ja 2019 välillä, mutta kääntyi nousu-uralle (1,4 %:n hienoinen nousu) vuosien 2019–2020 aikana. Poikkeusvuosi on voinut osaltaan vaikuttaa kotitalousjätteen määrään.

Suojeltujen alueiden määrä kasvoi Järvenpäässä, kun Tuusulanjärven itärannalla rajattiin kolme luonnonsuojelulailla suojellun luontotyypin esiintymää. Myös Tuusulanjärven tila on kohentunut pitkäjänteisen työn tuloksena. Vuonna 2019 järvi luokiteltiin tyydyttäväksi, aiemman välttävän tilan sijaan. Töitä kuitenkin riittää hyvän tilan saavuttamiseksi tavoitevuoteen 2027 mennessä.

Yhteistyö vie kohti tavoitteita

Resurssiviisaustavoitteiden ja tiedolla johtamisen tueksi Kerava ja Järvenpää kehittävät parhaillaan Helsingin mallin pohjalta Ympäristövahti-palvelua. Ympäristövahtia kehitetään ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, ja palvelu saataneen käyttöön vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ympäristövahdin avulla resurssiviisaustoimet tuodaan näkyviksi ja voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi päätöksenteon tueksi. Palvelussa kuka tahansa voi seurata resurssiviisaustyön etenemistä, ja henkilöstö päivittää toimenpiteiden etenemisen tiedot sähköisesti suoraan palveluun.

Resurssiviisauden toimeenpanotyö on aloitettu Järvenpään kaupunkiorganisaatiossa, jossa työskentelee 1 500 henkilöä.

– Nyt kun kaupunkiorganisaation oma toimeenpanotyö on saatu käyntiin, kaupunki haluaa kutsua alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat mukaan.

Asukkaiden ajatuksia resurssiviisaudesta on selvitetty kyselyillä. Seuraavaksi etsitään keinoja, joilla kaupunki voi tukea asukkaita arjen kestävissä valinnoissa. Kaupunki on jo julkaissut sivuilleen osion Vinkkejä resurssiviisaaseen arkeen, jossa samalla tuodaan esiin paikallisia, resurssiviisaita arjen valintoja tukevia palveluita.
Vinkkejä resurssiviisaaseen arkeen

Ensi syksynä käynnistyy myös yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa toteutettava, ympäristöministeriön rahoittama hanke, jossa luodaan malli kaupungin ja yritysten väliselle ilmastokumppanuudelle. Ilmastokumppanuuden tavoitteena on vahvistaa kaupungin ja alueen yritysten yhteistyöverkostoa jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
CO2-raportti
Resurssiviisas Järvenpää -seurantaraportti (pdf)

Lisätietoja:
Eira Linko, erikoissuunnittelija, puh. 040 315 2257, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi