Järvenpään kaupungin tulos vuodelta 2024 nousi 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi

Kaupungin tilinpäätöstietojen mukaan Järvenpään kaupungin tulos vuodelta 2024 on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvio laadittiin alkujaan 3,7 miljoonaa alijäämäiseksi, joten vuosi arviointiin lähtökohtaisesti haastavaksi. Vuosikate vuodelta 2024 on 24,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun se vuonna 2023 oli 34,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikate heikkeni hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamien verotulohäntien vähentyessä.

”Kaupungin oma toiminta suoriutui vuodesta varsin kohtuullisesti. Toimintakatteen alijäämä parani kolmella miljoonalla eli 2,9 prosenttia edellisvuotisesta, vaikka palkankorotukset ja osin myös palvelujen hinnankorotukset olivat merkittäviä ja muun muassa maahanmuuton seurauksena palvelutarpeet kasvoivat”, talousjohtaja Kirsi Rinne kertoo.

”Parannusta ei saatu aikaan myymällä omaisuutta, vaikkakin taustalla oli myös poikkeuksellisia eriä. Kaupunki sai avustuksia mm. kotouttamiseen, TE-valmisteluun ja erilaisiin hankkeisiin, minkä lisäksi valtion tukitoimet tietoverkkojen rakentamiseen johti poikkeuksellisiin sijoituslupatuloihin kaupunkitekniikassa.”

Palvelualueet pysyivät pääosin budjeteissaan. Opetus ja kasvatus kuitenkin ylitti määrärahansa 2,5 miljoonalla ja menot kasvoivat edellisvuotisesta 4,3 prosenttia. Vuoden aikana palvelualueelle lisättiin määrärahaa reilu miljoonalla hinnankorotusten ja palvelutarpeiden sekä lakimuutosten vuoksi.

Verotulot vähenivät verohäntien vähentyessä 4,4 prosenttia edellisvuodesta, mutta ylittivät alkuperäisen budjetin 3,8 miljoonalla eurolla. Ylitys aiheutui kokonaan kunnallisverotuloista, joiden kasvua selittää tilitysrytmin muutos eli verotettava tulo kasvoi ennakoidusti. Sekä yhteisöverotulot että kiinteistöverotulot jäivät yhteensä miljoona euroa alkuperäistä talousarviota alhaisemmalle tasolle heikon suhdanteen ja vähäisen rakentamisen seurauksena.

Valtionosuuksissa nähtiin odotettu lähes seitsemän miljoonan euron pudotus vuodesta 2023. Hyvinvointialueuudistuksen seurauksena kaupungin valtionosuudet jäävät pysyvästi 7,6 miljoonaa euroa aiempaa matalammalle tasolle ja vuosien 2025-26 leikkaus on tätäkin suurempi.

Järvenpään velkamäärä väheni

Investointimenot olivat karsintojen seurauksena Järvenpään mittakaavassa aiempaa kohtuullisemmat eli noin 34 miljoonaa euroa. Vuodelle osui useampi poikkeuksellinen tulovirta. Esimerkiksi sote-kuntayhtymien purkujen seurauksena kaupungille maksettiin 3,5 miljoonaa euroa lopputilityksiä, joiden ansiosta kaupungin velkamäärä ei kasvanut vuoden aikana. Velka väheni 0,7 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa lainaa oli yhteensä 254 miljoonaa euroa eli 5421 euroa per asukas. 

Koko kaupunkikonsernin tulos jäi 1,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi konserniyhtiöiden haastavan talousvuoden seurauksena. Konsernitase pysyi kuitenkin 9,2 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Konsernin lainakanta nousi 473 miljoonaan euroon ja oli 9 666 euroa per asukas.

Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan 25.3.2024. Valtuuston käsittelyssä tilinpäätös on toukokuun kokouksessa.

Epävarmuus tulevasta ei ole poistunut

Menneen vuoden kunnallisverotulojen parempi toteuma heijastuu tulevalle vuodelle vähenevinä verotuloina. Tämän lisäksi pienempi kiinteistöverotulopohja pysyy myös 2025, joten niidenkin osalta ollaan jäämässä budjetista 2025. Kun verotulomuutokset huomioidaan toteumaennusteissa, päädytään tänä vuonna alijäämäiseen tulokseen.

Kuluvan vuoden budjetti laadittiin niukasti ylijäämäiseksi, joten pienetkin muutokset kaupungin tulovirroissa muuttavat etumerkin miinukselle. Talousarviomuutokset tuodaan käsittelyyn myöhemmin keväällä, kunhan Kuntaliiton tuoreemmat ennustekehikot saadaan käyttöön ja kehitysarviot täsmentyvät viimeisin tiedoin.

Talousjohtaja Kirsi Rinne kertoo, että taloussuunnittelu on jo useamman vuoden ollut sumuista, eikä tilanne vieläkään ole selkeytynyt. Talouskehityksessä on globaalisti isoja epävarmuustekijöitä, jotka luonnollisesti heijastuvat myös Järvenpäähän. Tämän lisäksi epävarmuus suunnitelluista lakiuudistuksista ja niiden vaikutuksista lisää vellontaa. Suunniteltu valtionosuusuudistus ja kiinteistöverouudistus voivat muuttaa radikaalisti kaupungin verorahoitusta tulevaisuudessa, eikä muutoksista ole mitään ennakkoarvioita käytettävissä.

Samanaikaisesti julkisen sektorin sopeutuspaineet, TE-alueuudistuksen mukanaan tuomat uudet vastuut ja velvoitteet sekä lukuisat pienemmät samanaikaisesti valmisteltavat lakiuudistukset tuovat kunnille lisää tehtäviä ja velvoitteita, joihin saatavat kompensaatiot vain harvoin kattavat tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Se, kuinka paljon tasapainovaaka uudistusten jälkeen heilahtaa ja mihin suuntaan, on tällä hetkellä täysin auki.

Investointien karsintapäätökset ovat helpottaneet kaupungin taloustilannetta lyhyellä aikavälillä, mutta ennakoimattomat käänteet palveluverkkosuunnitelman ja investointiohjelman toimeenpanossa lisäävät nekin haastetta taloussuunnitteluun ja vaikeuttavat tulevaisuuden ennakointia. Talonrakennuksen osalta edessä onkin palveluverkkosuunnitelmien uudelleentarkastelu, jotta tavoitteet ja suunta saadaan jälleen kirkastettua.

Lisätietoja:

Kirsi Rinne
talousjohtaja
puh. 040 315 2907
s-posti: kirsi.rinne@jarvenpaa.fi