Järvenpään isännöimä kansainvälinen seminaari tarjosi monipuolisia näkökulmia koulurakennusten suunnitteluun ja rakentamisprosesseihin

Järvenpään kaupungin opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on osallistunut kansainväliseen hankkeeseen, jossa on pilotoitu Euroopan neuvoston kehityspankki CEB:n ja investointipankki EIB:n kehittämää koulurakentamisen viitekehystä. Viitekehyksen tarkoituksena on edistää tehokkaampia ja vaikuttavampia investointeja koulutusinfrastruktuuriin (the Constructing Education framework Constructing Education: An Opportunity not to be Missed). Neliportaisen mallin mukaisesti pilotissa on pyritty löytämään erilaisia tapoja koulujen käyttäjien osallistumiseen hankkeen eri vaiheisiin, jotta uudet oppimisympäristöt palvelisivat mahdollisimman hyvin oppimista ja tilojen käyttäjiä. Järvenpään kouluista viitekehyksen pilotointiin osallistui Harjulan koulu ja Järvenpään Yhteiskoulu. 

Järvenpään opetus- ja kasvatuspalvelut toimi isäntänä hankkeen kansainväliselle loppuseminaarille, jossa tuotiin esiin eri pilotointiin osallistuneiden maiden kokemuksia viitekehyksestä. Hankkeeseen osallistui kuntia ja instituutioita Suomesta, Italiasta, Ruotsista ja Englannista. Tapahtumaan osallistui asiantuntijoita ja edustajia eri yliopistoista ja opetusinstituutioista Euroopasta, Australiasta ja Etelä-Amerikasta. Keskusteluissa pohdittiin uusien oppimisympäristöjen kehittämistä ja opettajien osallistumista rakennushankkeisiin. Tilaisuuden avasi opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola. 

Hankkeessa pilotoitiin Euroopan neuvoston kehityspankin ja Euroopan investointipankin kehittämää viitekehystä, joka pyrkii edistämään koulutusinfrastruktuuriin tehokkaampia ja vaikuttavampia investointeja ja oppimista palvelevia ympäristöjä. Neliportainen osallistamismallin avulla koulutilojen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua tilojen suunnitteluun rakentamisen ja käyttöönoton kaikissa vaiheissa, luoden ainutlaatuisen ja tilojen käyttäjiä vahvasti hyödyntävän lähestymistavan koulujen rakennusprojekteihin. Viitekehys rakennettiin, jotta voitiin tutkia miten rakennuksille myönnettävä rahoitus tuottaisi parasta mahdollista tulosta – eli miten koulurakennukset toimisivat mahdollisimman hyvin ja tukisivat oppimista. 

Kaksipäiväinen tapahtuma kattoi hankeseminaarin Järvenpään lukiolla sekä opastetut kierrokset Järvenpään Yhteiskoululla, Harjulan kampuksella ja Espoon Karhusuon koululla. Seminaaripäivän keskustelun avasivat Euroopan kehityspankin neuvoston (CEB) Yael Duthilleul ja Euroopan investointipankin (EIB) Silvia Guallar, jotka keskittyivät “Koulurakentamisen viitekehyksen” pilottiprojektin ja sen vaikutusten esittelyyn.  

Seminaarikeskustelut aloitettiin arkkitehti Reino Tapanisen alustuksella suomalaisesta koulurakennusten suunnitteluprosessista ennen ja nyt, jonka jälkeen Espoon kaupungin projektisuunnittelija Kaisa Sjövall sekä Järvenpään kaupungin tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö Jan Mikkonen ja JYKin rehtori Pia Pohjanpalo keskustelivat hankekokemuksistaan, korostaen käyttäjien osallisuuden merkitystä koulurakennusprojekteissa ja sen vaikutusta kustannusten hallintaan. Sjövall kertoi Espoon kaupungin juuri päivittäneen koulusuunnittelun suuntaviivojaan, jossa erityistarpeisten oppilaiden määrän kasvu on huomioitu ja tilojen joustavuutta painotettu. Mikkonen kertoi Järvenpään hyödyntävän viikoittain kokoontuvaa käyttäjäfoorumia, joiden avulla käyttäjät pystyvät kommentoimaan rakennuksen suunnitteluprosessia säännöllisesti projektin edetessä. 

Seminaarin puheenvuoroissa painotettiin lisäksi erilaisiin tilanteisiin valmistautumisen tärkeyttä. Valmistautuminen vie aikaa, mutta sillä voidaan välttää suurempia haasteita ja kustannuksia myöhemmin. Seminaarin aikana puheenvuoroissa korostui käyttäjien osallistumisen merkitys projektien onnistumisessa ja kouluyhteisön sitoutumisessa uusiin tiloihin ja opetusmenetelmiin. 

Iltapäivällä Järvenpään kaupungin tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö Jan Mikkonen ja Harjulan koulun rehtori Tarja Edry kuvailivat ja arvioivat Harjulan koulun suunnittelu- ja rakentamisprosessia sekä koulun tilojen riittävyyttä ja toimivuutta. 

Seminaari kokosi sekä hankkeen osallistujamaiden että seminaarivieraiden ansiosta monipuolisia näkökulmia koulurakennusten suunnitteluun ja käyttöön eri puolilta maailmaa.  

Lisätietoja: 

Jan Mikkonen, tilasuunnittelun pedagoginen kehittämispäällikkö, opetuksen ja kasvatuksen palvelualue 

jan.mikkonen@jarvenpaa.fi